sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Pitkästä aikaa



Pitkästä aikaa kirjotan. Vuosi sitten, jouluksi 2010 muutettiin Jollaksen liiteriin. Silloin oli lunta paaaljon ja kylmä ja tavarat laatikoissa ja remppa kesken, eli sahoja, kirveitä, puukkoja ja nauloja ympäriinsä. No sehän sopii hyvin yhteen kahden pienen lapsen kanssa. Ja ilman sisä wc:tä. Onneks toinen oli vaipoissa ja toinen käytti pottaa. Äiti.. noh en nyt mene yksityiskohtiin..

Täällä on ollut viimeinen vuosi hyvä ihmisen olla. Kesällä varsinkin kun siat pellossa. Grillaten, paljuillen ja puuhaillen jatkuvasti. Pääasia: yhdessä! Hugo on 15.2. 4v ja Manu täytti lokakuussa 2v. Leikkivät keskenään aika kivasti. Ja osaavat taitavasti painia.
Manu on kova kokkaamaan ja laulamaan. Tykkää eritoten ulkoilusta.
Hugo ei tykkää ulkoilusta vaan viihtyy tietokoneen ja videoiden jne pelien ääressä.
erilaiset kundit.

Itse oon palannut työelämään Lokakuussa. Perjantait olen vielä kotona= mahtava idea!

Ei valitettavaa. Paitsi niin, olispa ihanaa jos koti olisi siisti ja vuorokaudessa olisi 48 tuntia.

Besos!

torstai 3. helmikuuta 2011

Pojat tässä pulaamassa ennen kuin tuli suihku taloon. Asutaan siis Jollaksen Tonttiksella. Ihanaa. Vähän on remppa kesken, ja wc uupuu mutta ei haittaa. Ihana olla täällä.

Huge alottaa tiistaina päiväkotiuransa. Pehmeä lasku on takana ja tiistaina hän jää sinne yksin. Tosi jännää ja koko perhe on murroksessa. Hugosta on tullu viikossa iso poika. Puhe on kehittynyt ja muutenkin pukee ite osittain ja puuhaa muutenkin ison pojan juttuja. Sillä oli ollu ikävä Manua, tuli heti halaamaan kun Manu tuli kotiin Papan kanssa..

Huomena on perjantai.. jeee. Äiti lähtee rimpsalle. Ostettiin Raclette kotiin ja juuston syöminen saa uuden herkullisen muodon. Kaikki hyvin.
Olen laihtunut kovasti. En oikeen ehdi syödä. Karkkia kyllä menee ja sekös on ihanaa kun voi mussuttaa kaksin käsin. Pitäisi ehkä mennä tutkimaan mistä laihtuminen johtuu. Tyytyväinen tietty, vähän vaan ihmetyttää.

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

kello neljä eikä nukuta

MOi,
Long time no write.

Manu täyttää kohta vuoden. On tosi tosi söpö. Ihan kohta kävelee. Kauheeta on kun Hugo ahdistelee sitä niin että Manu lähtee karkuun ku Huge tulee. Toivottavasti se menee ohi pian.
Hugo on sulonen! Se on vaan uhmanen ja välillä vähän raskas. Se ei tottele. Lienee meijän aikaansaannoksia.

Pian pääsen taas kanarialle. Kivaa!

Anna sai tytön. Marta. Suloinen otus.

Nyt yritän kai vähän nukkua.

Ainiin, Jollas etenee. MULLA on taka-ajatuksena muuttaa Jouluksi kotiin. Katotaan kuis tytön käy.

Kauheesti kaikkee, kalenteri täynnä. Mutta ei tule tylsää..

Öitä.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

tonttis

Tässä on mieluinen tapettimalli eteisen portaikkoon. Mitäs tykkäät? Musta aika kiva. Duro, Gammalsvenska. Valoisa, mutta samalla tollain raikas ja talon arvon tyylinen.

Oskari just soitti että pitäs maaleja miettiä. Kääk. Tosi vaikeeta!

perjantai 19. helmikuuta 2010

kohta Manu viilettää..

Moro taas. Pitkästä aikaa.
Manu on muutaman päivän menny kyljelleen kaarelle. Kunnes se tänään, Ani mummin läsnäollessa, käännähti mahalleen. No se oli niin hauska juttu että teki sen 3 kertaa ja viimesen kerran jälkeen nukahti mahalleen. Oli sen verran rankka jumppa. Se on kyllä tosi tosi sulonen. Se nauraa kun sitä nuuskuttaa.

Mitä teen kun pojat ei anna enään halia ja nuuskuttaa ja pusia? Käyn varmaan sitten Kimmon kimppuun.

Hugo nukkuu aika kiltisti viime aikoina. Tosin se syö vähän huonommin ku ennen.

Manu on alkanu syömään yöllä tosi usein. Sillä on varmaankin jonkin sortin kasvupyrähdys.

Jollasta valmistellaan.. edelleen. En ole käyny nyt vähään aikaan. Jännittää mitä kaikkee siellä on tehty. Voikun pian päästäs muuttamaan. Oispa ihanaa. Toisaalta Kumpulassa on tosi hyvä olla. Muskari ja kamut ja mummut lähellä.

Anna on paksuna, mitenihanaa! Laskettu aika 14.7. Kimmon synttäripäivänä. Kyllä mulla on jo vauvakuumetta kun toi Manukin on jo niin "iso".

Kaikkea kivaa tiedossa kevääksi.

Oltiin Reissussa kanarialla. Oli ihanaaaaa. Kaikista ihaninta oli olla perheen kera. Kimmoa on usein kova ikävä.

Nyt meen lepäämään kun Hugo nukkuu. Jos maltan, kun Manu on ihan virkeenä tossa sängyllä. Taidan sitä vähän naurattaa.

maanantai 11. tammikuuta 2010

unikoulu

Tässä on mun sankarini viime kesältä.
Kun sille sanoo: "miten sankarit tekee" se nostaa kädet tolleen ylös :)

Se on niin suloinen sanoi pöllö poikasestaan.

Manukin on suloinen. Siitä myöh lisää.'

Tänään alkaa Hugon unikoulu. Nukahtaa nimittäin vasta kun talo on hiljainen, eli molemmat mä ja kimmo sängyssä ja meidän väliin ja tuttipullossa vettä ja tutti toisessa kädessä. tarkotus olis ettei se terrorisois meidän iltarauhaa, et ois muutama tunti rauhaa illalla. Tämä on tärkeetä varsinkin mulle, joka muutoin olisin KOKO ajan sen kanssa, aamusta iltaan. Onneks se nukkuu vielä päikkärit.
Illalla laitetaan se omaan pinnikseen, johon on palautettu kalterit takasin, ja huutaa niin kauan että väsyy ja nukahtaa. Se kuulostaa KAUHEELTA! En tiedä miten pystyn. Toisaalta oon sulatellu ajatusta. Ja voihan se sujua helpollakin. Hopefully. Nyt täytyy pysyä kovana. Muuten juostaan sen pillin mukaan.

Kuukautiset alko. Olen kuulema erittäin hedelmällinen kaveri, koska näin pian synnytksen jälkeen, ja vielä täysimettäen kuukkarit alkaa. Täytynee olla varovainen. Toisaalta voisin tehä lapsia tuhansia, ne on niiiiin ihquja. Toisaalta riiiiitttääää! Ajattelen eniten Hugoa ja Manua. Mutta kun väsyy, pitää ajatella itteäkin. Muuten kellään ei ole hauskaa jos äitille tulee burn out. Tiistaisin alan jumpan/punttiksen/joogan ja pe baariin. Se on mun suunnitelma hengenpitimiksi 2010.

ny vähän jumis

Äitini läks Kanarialle ukkons kanssa ja tässä sitä ny ollaan. Ihan ku kuka tahansa kahden lapsen äiti. Pelkkä kaupassakäynti on rankkaa. Tänään oltiin kirjastossa ja siinäkin tuli hiki. "Pue, riisu, pue, riisu,, äkkiä ettei tule kuuma.. onko kylmä? Manulle tulee kuuma vaunuissa mutta ei viitti riisua ettei herää,, mennään ulos.. mutta siellä on kylmä.."
Toisaalta aivan ihanaa olla kahden suloisen lapsosen kanssa, mutta kun välillä tuntuu että tässäkö tää elämä sit on. Ei oikein mitään voi tehä ja tuntuu että uraputki meni siinä. En tiedä missä mennään maailmassa ja varsinkaan työalallani. Ei taida olla enään sinne menemistä, vaikka lain mukaan pitäisi voida blabla. Sikäli himppa epäreilua, että isällä jatkuu elämä ihan normaalisti. Tulot, säästöt, sosiaalinen elämä työelämässä ja muutenkin. Tää vaan elää verkkarielämää. Pitäs jaksaa siivota. Mutta kun se ei ole kovin kivaa. Eikä palkitsevaa mitenkään kun heti taas samassa kunnossa. taidanpa mennä lakkoon. Katsotaan koska se huomataan.
Aikamoista muutosta elämään. Täytyy vaan sopeutua. Ja kuten sanottu. Tämä on kuulema lyhyt aika kun lapset on pieniä, vielä ehtii elää.
Eilen tuli telkusta the Beach elokuva joka toi vanhat Khao San jne kaakkoisaasian reissumuistot mieleen. Se oli sitä aikaa. Ihanaa että sen silloin koin.
Manu on söpö ja kasvaa hurjaa vauhtia. Se alkaa olla enempi ja enempi hereillä. tarkkailee ja hymyilee.
Tonttuvuoren liiteri kasvattaa seiniä sisäänpäin eristäen, kovaa vauhtia kasvaa sekin. Oispa jo pian valmis. Tänään meinasin jo verhoja hankkia kun olivat -50% alennuksessa. En kuitenkaan. Vielä koittaa sekin aika.

Onkohan tänään vähän negatiiviset fiilikset? no on. menen kaapille, siellä on karkkia.. nam röyh